Haluatko lukea lisää polttopuusta ja puulla lämmittämisestä? Puu on ihmisen käyttämistä energianlähteistä vanhin. Se on kulttuuria ja tiedettä, ja se luo kotiin aitoa lämpöä ja viihtyisyyttä. Se on myös kaikkein varmatoimisin lämmönlähde. Tästä saat vastaukset kaikkiin puulla lämmittämistä koskeviin kysymyksiisi!
Puulajien soveltuvuudessa lämmitykseen on eroja. Eri lajeilla on erilaiset ominaisuudet ja ominaispainot, minkä vuoksi ne tuottavat eri määrän lämpöä poltettaessa. Esimerkiksi pyökkiklapi tuottaa poltettuna 50 % enemmän lämpöä kuin samankokoinen kuusiklapi. Mitä painavampaa puu on, sitä enemmän lämpöä sama puumäärä tuottaa. Jos paino on sama, lämpöarvokin on sama puulajista riippumatta.
Norjan biotalouden tutkimuslaitoksen (NIBIO) mukaan painavin ja parhaiten palava puulaji on orjanlaakeri, jonka jälkeen järjestyksessä tulevat marjakuusi, pyökki, tammi, saarni ja pihlaja. Asteikon toisessa päässä ovat lehmus, raita, haapa ja kuusi. Katso tästä koko taulukko.
Jos puut kasvavat omalla maallasi, paras aika kaataa ne on, kun runko on kuivimmillaan eli ennen lehtien puhkeamista huhti-toukokuussa.
Jos puut kasvavat omalla maallasi, paras aika kaataa ne on, kun runko on kuivimmillaan eli ennen lehtien puhkeamista huhti-toukokuussa. Kevät tuo tullessaan kuivempaa ilmaa, joka sopii hyvin puun kuivattamiseen. Rungot kannattaa katkaista lyhyehköiksi pätkiksi ja pilkkoa klapeiksi mahdollisimman nopeasti. Se edesauttaa kuivumista. Tuoreena puu on myös helpointa pilkkoa.
Yleisin puulaji Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on koivu, joten se on myös luontevin valinta polttopuuksi. Koivun ominaispaino ja lämpöarvo ovat suhteellisen suuret, joten se tuottaa runsaasti lämpöä. Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa puolestaan poltetaan eniten tammea ja Saksassa pyökkiä. Suosio riippuu saatavuudesta ja lämpöarvosta.
Jos kaadat polttopuut itse, kannattaa tietenkin käyttää sitä puuta, jota on saatavilla.
Säästö riippuu puulajista, ostomääristä, kysynnästä ja tarjonnasta sekä tulisijan tehokkuudesta. Esimerkiksi vanha, ei puhtaasti polttava takka pystyy hyödyntämään vain 50 % puun lämpöarvosta. Jøtulin takat ja kamiinat polttavat puhtaasti, ja oikein käytettyinä niiden tehokkuus on yli 80 %. Toisin sanoen ne tuottavat parhaan mahdollisen hyödyn jokaisesta klapista.
Jos saat polttopuusi omalta tontilta tai omasta metsästä, puulla lämmittäminen on huomattavasti edullisempaa. Retki metsään moottorisahan ja kirveen (ja mielellään hyvien metsäeväiden) kanssa seuraavan lämmityskauden polttopuiden hankkimiseksi on myös hyvää liikuntaa raikkaassa ulkoilmassa. Se tekee hyvää sekä keholle että mielelle. Lisäksi se palkitsee syksyn pimeiden ja kylmien kelien koittaessa, kun lämmityskausi alkaa. Mikään ei tunnu niin hyvältä kuin itse kaadetulla puulla lämmittäminen!
Moni mies säästää jättämällä ostamatta kuoren onnittelukortille, viivyttelemällä uusien pihakalusteiden tilaamisessa ja valitsemalla autotallin rakentamisen etelänloman sijaan, mutta jos mies antaa perheensä palella, hän kärsii luonneviasta.
Katkelma Lars Myttingin kirjasta Täyttä puuta.Ehkäpä tutullasi on metsätontti, joka kaipaa harvennusta. Tai voit myös etsiä paikallisilta kirpputoreilta ilmoituksia, joissa puuta annetaan ilmaiseksi. Sama koskee yrityksiä, jotka tekevät hakkuita. Jos toimeksiantaja ei halua puita itse, ne annetaan tavallisesti pois!
Tuoretta puuta voi säilyttää ulkona katoksen alla tai puuvajassa. Tärkeintä on, että puu on suojassa sateelta. Jos katosta tai vajaa ei ole, klapipinon yläosa kannattaa peittää. Koko pinoa ei pidä kuitenkaan peittää, sillä se estää ilmaa kiertämästä ja hidastaa kuivumista. Lisäksi puu voi myös alkaa lahota tai mädäntyä. Klapeja ei myöskään saa säilyttää siten, että ne ovat suorassa kosketuksessa maahan. Lavat sopivat alustaksi hyvin, sillä ilma pääsee kiertämään myös niiden alta.
Puuta tulee säilyttää ilmavasti, jotta niiden sisältämä suuri vesimäärä pääsee haihtumaan. Paras säilytyspaikka on eteläseinustalla, jossa on eniten aurinkoa ja lämpöä. Mitä kuivempaa puu on, sitä vähemmän energiaa kuluu jäännöskosteuden haihduttamiseen polttamisen aikana ja sitä vähemmän energiaa haihtuu harakoille. Kuiva puu siis palaa tehokkaimmin. Klapeja ei pidä pinota liian tiiviisti. Välien tulee olla niin suuret, että hiiri mahtuu niihin.
Kuiva puu tulee siirtää kuivaan ja ilmavaan säilytyspaikkaan ennen syksyn sateita. Jos klapeja säilytetään ulkona, ne on vähintään peitettävä sadesuojalla.
Jos kosteaa puuta säilytetään sisätiloissa, se alkaa homehtua eikä tällöin kuivu. Lisäksi sisäilman laatu saattaa heikentyä ja puun mukana sisälle saattaa tulla erilaisia ei-toivottuja hyönteisiä.
Norjalaisen polttopuustandardin mukaan klapit ovat polttokelpoisia, kun niiden kosteuspitoisuus on enintään 20 %. Tätä suurempi kosteuspitoisuus heikentää polttotulosta ja lämpöarvoa. Silloin puu ei myöskään rätise tunnelmallisesti, mikä on yksi takkatulen ehdottomista valteista. Kosteaa puuta poltettaessa nokea voi kertyä tulipesään ja takan laseihin.
Lue siitä, miten uusi takka voi puolittaa puunkulutuksen.
